”Työntekijöiden tekemästä työstä halutaan antaa myös takaisin, se motivoi työympäristöä jatkamaan hyviä tuloksia”
Suomen Konetalon hallintojohtaja Elina Spillane haki yritykseen talousassistentiksi vuonna 2020. Yksi syy hakemuksen lähettämiseen oli se, että työ sijaitsi Riihimäellä ja kysessä oli kasvuyritys. ”Lapsemme ovat nuoria, joten oli tärkeää löytää työ lähempää, kuin Helsingistä”. Ennen Konetalolle siirtymistä Elina toimi muun muassa laskutuspuolella, it-alalla sekä hetken yrittäjänä.
Vuonna 2020 Suomen Konetalo oli kuitenkin murrosvaiheessa, kun yritysfuusio A-Trukkien kanssa oli käynnissä, joten talousassistentin työt jäivät toissijaiseksi. Elina löysikin itsensä ennen pitkää työnjohdon tehtävistä, ”en ole peukaloiden pyörittelijä tyyppiä, joten tein itseni hyödylliseksi ja rupesin soittelemaan asiakkaille huolloista ja järjestämään kalenteria”. Kun Riihimäelle palkattiin työnjohtaja siirtyi Elina talousassistentin tehtäviin.
Yrityksen halu kehittyä ja antaa vastuuta ilmeni Elinalle jo hyvin nopeasti palkkauksen jälkeen. Muutamaa kuukautta myöhemmin Oulun reissulla Spillane ehdotti organisaatiorakennemuutosta. Ehdotus meni hetken pohdinnan jälkeen läpi, ja tämä yllätti Elinan. ”Vastaus oli, että jos parhaaksi asian näät, niin näin tehdään. Kovin monessa yrityksessä tämä ei olisi välttämättä onnistunut ilman pidempää prosessia.”
Yrityksessä on pyritty jatkuvasti parantamaan työntekijöiden hyvinvointia. Yritys on tehnyt toimenpiteitä, jotta työympäristö olisi mahdollisimman turvallinen ja mahdolliset riskit huomattaisiin etukäteen. Lisäksi yrityksen arvot on kirkastettu, jotta jokainen työntekijä tietää, miten Konetalossa tulee toimia, miten sitä johdetaan ja minkälainen työyhteisö haluamme olla.
Myös työntekijöiden palkitseminen kovasta työstä on asia johon haluamme yhä enemmän kiinnittää huomiota. ”Työntekijöiden tekemästä työstä halutaan antaa myös takaisin, se motivoi työympäristöä jatkamaan hyviä tuloksia”, hän kertoo.
Koko organisaation uudeksi toimintatavaksi on otettu kartoittaa jokaisen työntekijän tämän hetkistä osaamista ja selvittää millaiset asiat kiinnostavat heitä jatkossa. Jos kiinnostus ja tämän hetkinen osaaminen ei vielä kohtaa, katsotaan mahdollisia opintopolkuja ja selvitetään, voidaanko osaamista kehittää sisäisesti vai ulkoisesti. Esihenkilön aseman Elina kokee niin, että hänen työntekijänsä ovat kaikki oman asiansa ja alansa asiantuntijoita. Hänen tehtävänsä on luoda heille ympäristö jossa työtä voi suorittaa mielekkäästi ja tehokkaasti.
Kahden vuoden aikana Elinan on positiivisesti yllättänyt vastuun antaminen työntekijöille. ”Olemme sen kokoinen yritys, että täällä jokainen tekee töitä myös sen oman nimikkeen ulkopuolelta. Jos tykkää vastuusta, niin sitä Suomen Konetalolla kyllä saa”, hän jatkaa.
Elinaa on motivoinut Konetalolla ollessa johdon visio siitä, että olemme sellainen työpaikka missä työntekijät haluaa olla ja haluaa hakea tänne. Tämä on motivoinut talouspuolelta hallintoon siirtymisessä, sillä Elina itse haluaa myös edistää ja ajaa johdon visiota.
Hallintojohtajana Elinan vastuualueeseen kuuluu karkeasti ottaen, noh kaikki. Hän toimii talous- sekä markkinointi-ja myyntiassistenttien lähiesihenkilönä, sekä hoitaa yrityksen laatu- ja ympäristöasioita. Työtehtäviin kuuluu myös työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden edistäminen sekä asiakastyytyväisyyden seuraaminen ja edistäminen.
”Olemme sitoutuneet noudattamaan laatu ja- ympäristöpolitiikkaamme koko organisaatiossa. Tärkeänä on työntekijöiden ymmärrys oman työnkuvansa ympäristövaikutuksista ja miten itse voi näihin vaikuttaa. Mutta tärkein on tietenkin johdon sitoutuminen ympäristötavoitteisiin. Laadun osalta keskeisenä osana on asiakkaan tarpeiden mukainen jatkuva laadun kehittäminen. Konetalon laatupolitiikassa keskeisessä osassa on myös löytää aina paras ratkaisu asiakkaan ongelmaan.” Spillane jatkaa. Näihin kaikkiin on käytössä ilmoitusjärjestelmä, jossa jokainen työntekijä voi kirjata ylös huomioitaan niin työympäristöstä, työturvallisuudesta kuin muista havainnoistaan, esimerkiksi liittyen ympäristöhavaintoihin.16